Voihan korona!
Hyvää huhtikuuta! Ajattelin vuoden 2020 alussa, että elämä alkaa voittaa. Vuodesta 2016 olen huidellut ylikunnosta burnoutiin ja epäterveestä työyhteisöstä avioeroon. Hyviäkin asioita on toki välissä tapahtunut: uusi rakkaus, siitä syntynyt uusperhe ja pari muuttoa. Nämäkin kaikki ovat kuitenkin elämän kriisejä omalla tavallaan ja vaativat sopeutumista. Minulla oli kuitenkin vuodenvaihteessa vahva fiilis, että nyt on minun vuoteni ja asiat alkaavat rullata vähän helpommin. Näytti siltä, että arki oli hieman rauhoittumassa monen vuoden pyörremyrskyn jälkeen, töissä oli uusia innostavia projekteja alkamassa ja kotona kaikki hyvin. Tuntui, ettei elämän sittenkään välttämättä tarvitse olla pelkkää selviytymistä ja taistelua. Sitten iski korona.
Kun on vastuussa monen eri alan ja yrityksen markkinoinnista, on katastrofi, kun kaikkien asiakkaiden suunnitelmat menevät samalla hetkellä uusiksi. En muista koronan ensimmäisestä viikosta oikeastaan mitään, sillä kirjoitin ja uudelleenkirjoitin niin paljon, mietin asiakkaiden kanssa tulipalovauhdilla uusia suunnitelmia, poistin jo ajastettuja sisältöjä, koitin olla asiakkaiden henkisenä tukena ja saada epätoivoisesti kaikkien markkinoinnin vastaamaan sen hetken tilannetta, joka muuttui koko ajan. Tuo viikko oli ammatillisen urani varmasti rankin siinä mielessä, että kaikki langat räjähtivät kerralla käsistä. Tuollaisella hetkellä ymmärtää hyvin yhden ihmisen rajallisuuden.
Olen kiitollinen siitä, että sain olla siinä onnekkaassa joukossa, jonka työt jatkuivat suhteellisen normaalisti koronasta huolimatta. Olo oli kuitenkin ristiriitainen. Jouduin katsomaan vierestä, kuinka monen yrittäjän, asiakkaan ja ystävän bisnes pysähtyi kuin seinään. Ja toisaalta, vaikka minulla oli töitä, pääsi itku useamman kerran, sillä tilanteessa oli aivan liikaa osia, jotta aivoni olisivat ehtineet ne kaikki prosessoida. Luovuudellakin tulee jossain vaiheessa rajansa, kun aivot pistetään liian koville. Meidän kahden yksinyrittäjän perheessä, jossa toisen toimeentulo on täysin kiinni matkailu- ja ravintola-alasta, vietettiin tämän lisäksi monta unetonta yötä selvitellen, kuinka kauan tästä voidaan oikein selvitä taloudellisesti ja henkisesti niin, ettei olla aivan pohjalla.
Olen tehnyt monien asiakkaideni kanssa töitä vuosia, osan kanssa jo ennen kuin ryhdyin yrittäjäksi. Heistä on tullut läheisiä, osasta jopa ystäviä. Oli vaikeaa katsoa vierestä toisten taistelua firman olemassaolosta ja unelmien pysymisestä hengissä. Samalla sain kuitenkin ihailla sitä sisua, määrätietoisuutta ja voimaa, joka heistä löytyi tällaisen mahdottoman hädän hetkellä. Yksikään ei jäänyt tuleen makaamaan, vaan toimeen tartuttiin ja tilanteeseen mukauduttiin. On uskomatonta nähdä, millainen voima ihmisten sisimmästä löytyy silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Varmasti moni kuitenkin uupuu, kun tilanne on ohi, ja toivonkin, että me kaikki muistamme ottaa mahdollisuuksien mukaan aikaa palautumiselle. Tämä tilanne vie monella tapaa veronsa, eikä kenenkään tarvitse olla supersankari, vaikka yrittäjä onkin.
Peruspositiivinen luonteeni on joutunut välillä kiristelemään hampaitaan pitääkseen yllä toivon tulevaisuuteen. Jokaisesta päivästä olen kuitenkin koittanut löytää jotain positiivista, sillä ei tässäkään kaaoksessa kaikki ole ollut loputtoman lohdutonta. Saan olla kiitollinen, että minä ja läheiseni olemme pysyneet toistaiseksi terveenä. Ei ole itsestäänselvää, että on ehjä katto pään päällä, ruokaa pöydässä tai apukäsiä muuttopuuhissa. Olen saanut myös vihdoin aikaa viimeistellä oman yritykseni uudelleenbrändäyksen ja ehtinyt miettiä uutta strategiaa sekä päivitellä materiaaleja. Aiempi yritysilmeeni oli vuodelta 2015, jolloin aloitin päätoimisena yrittäjänä. Olen itse kokenut niin suuren muutoksen viime vuosina, että tuntui oikealta uudistaa myös hieman firman ilmettä. Tämä raikas ja pirteä ilme tuo myös toivoa tulevaan – kyllä tästäkin selvitään ja ilo alkaa pilkahdella jossain vaiheessa taas pintaan. Mitä mieltä te olette uudistuksesta?
Tänä vuonna on tulossa onneksi vielä paljon hyvää: talon remontoimista ja sisustamista meidän näköiseksi kodiksi, syksyllä starttaava life coach -koulutus ja se, että kesä on pian tulossa. Muistetaan iloita niistä pienistäkin arjen asioista, vaikka maailma olisi kuinka kaaoksessa ympärillä. Viime päivinä olen saanut onneksi iloita siitä, että välillä on tullut myös positiivisia uutisia yrittäjärintamalta: on saatu rahoitusta, selvitetty taloushuolet hetkeksi, saatu asiat järjestymään niin, että toimintaa voidaan jatkaa tästä kriisistä huolimatta. Olen yrittänyt ja yritän jatkossakin tehdä oman osani koronatalkoissa yrittäjien puolesta – kyllä me tästä yhdessä vielä selviämme!
Postauksen kuvat: Shutterstock