Seikkailu starttaa huomenna

Istuin tänään ulkona kevyen kesätuulen kutittaessa poskia. Aurinko lämmitti ihanasti, lintujen visertäessä vimmatusti taustalla. Kesä tuli aivan puskista, mutta en todellakaan valita. Olin valmistautunut kulkemaan pipo päässä Nykin reissuun saakka ja kohtaamaan takatalven räntäkuurot vielä viimeisinä Suomi-päivinä. Tuohon lähtöön on nyt kuitenkin alle vuorokausi, lämpötila on kivunnut lähelle hellelukemia ja olo on kaikin puolin kupliva. Vastahan matkaa pohdittiin hypoteettisella tasolla, sitten tehtiin hurjalta tuntuva hyppäys ja varattiin lennot. Laskettiin kuukausia, viikkoja ja lopulta päiviä. Nyt, kun kyse on enää tunneista, on melko epätodellinen olo.

Moni voisi ajatella, että intoilen tästä reissusta hieman turhan paljon. Ihmisethän matkustavat jatkuvasti, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Matkoja tulee ja menee, ainahan voi lähteä reissuun, jos siihen on halu ja resurssit. Tämä matka edustaa minulle kuitenkin niin paljon muutakin, kuin vain sitä, että menen uuteen kaupunkiin viettämään aikaa. Matkalla on paljon mullistavampi ja syvempi tarkoitus. Se on mahdollisuus toteuttaa yksi elämäni suurimmista unelmista. Se on matka, jonka teen vain ja ainoastaan itseni vuoksi. Päästän irti arjen ohjista ja annan muiden kerrankin hoitaa siihen liittyvät velvollisuudet. Otan aikaa itselleni, enkä pode siitä huonoa omaatuntoa.

Matkaan kiteytyy niin paljon rohkeutta, irtiottoa, unelmia ja minua, etten ole koskaan elämässäni kokenut tällaista. Tunnetta on vaikea selittää, ja se varmasti näyttäytyy ulkopuolisille vain normaalina reissujännityksenä. Tietyllä tapaa tunne jopa hieman pelottaa, mutta ennen kaikkea olen positiivisen odottavainen ja innostunut. Tämä New Yorkin matka on minulle mahdollisuus luoda nahkani ja tulla takaisin entistä varmempana siitä, kuka olen ja mitä elämältäni haluan.

Asun matkan ajan parhaan ystäväni luona. On ihana nähdä tuota naista, jolle on tapahtunut vuoden aikana niin elämää mullistavia asioita, että huh! Tuntuu, että olemme molemmat jonkinlaisessa käännekohdassa elämässä, minkä vuoksi matka ei olisi voinut tulla parempaan saumaan. Odotankin innolla niitä kymmeniä litroja teetä, nyyhkyleffailtoja, hemmotteluhetkiä, viikonloppujen viinilasillisia sekä hieman liian myöhään venyneitä iltoja, kun kumpikaan ei malta lopettaa keskustelua mennäkseen nukkumaan. En voisi saada parempaa seuraa jakamaan matka kanssani.

Voit seurata seikkailuani tämän blogin lisäksi myös Instagramin stooreissa. Päivitän omaa tiliäni matkan ajan englanniksi ja Oisan omaa suomeksi. Klikkaahan siis seuraajaksi, niin pääset mukaan seikkailuuni! ♡

Kirjoita kommentti