Tänään lähti käyntiin viimeinen viikkoni New Yorkissa. Ensimmäiset kaksi viikkoa tuntuivat puolelta vuodelta, viime viikko puolestaan tuntui hujahtavan ohi päivässä. Toivon, että voisin hetkeksi pysäyttää ajan kokonaan. Tämä matka on nimittäin ollut minulle suoraan sanottuna elämää mullistava seikkailu, enkä haluaisi

Tiedättekö sen tunteen, kun kohtaatte jonkun uuden ihmisen ja sitten asioita vain tapahtuu? Meille kävi niin perjantai-iltana, kun olimme viettämässä iltaa Emilyn ystävien kanssa. Olimme viettäneet hauskaa iltaa Prospect Parkissa ja lähteneet pimeää pakoon Emilyn ystävän asuntoon Brooklynissa. Sinne saapui

Olen seikkaillut pitkin New Yorkin katuja, uinut valtameressä ja juossut ympäriinsä tapahtumasta toiseen. Olen nähnyt ja kokenut valtavasti tämän parin viikon aikana. Olen oppinut itsestäni paljon ja saanut aikaa miettiä omaa elämääni. Siksi monen huulille on hiipinyt kysymys siitä, kuinka

Ystävälläni on nykiläiseen tapaan hyvin aktiivinen elämäntapa, ja olen päässyt hänen mukanaan moneen mielenkiintoiseen paikkaan. Yksi näistä tapahtumista oli Brooklynissa Filament at the Landing -nimisessä ravintolassa/juhlapaikassa, jossa vietimme Emilyn pomon läksiäisiä. Juhlatila oli aivan upea! Kolmella seinällä oli isot ikkunat, joista

Ennen kuin tulin New Yorkiin, mielikuvani kaupungista sisälsi paljon rakennuksia, ihmisiä ja betonia. Ajattelin, että kaupungissa olisi muutama puisto, mutta muutoin vehreys loistaisi poissaolollaan. Voi, kun olinkin väärässä! Täällä on vihreää kaikkialla, sulassa sovussa pilvenpiirtäjien ja punatiilisten asuinrakennusten kanssa. Asuinalueiden vehreyden